torstai 6. joulukuuta 2012

SE ON SIINÄ!

KuukinKatos on nyt valmis - tiistaina Värrön Martti kävi asentamassa pleksit paikoilleen, jotta tuulisellakin ilmassa voi istua tulilla. Pleksit muuttivat myös katoksen ilmettä.
Mietimme miten ohjeistaa katoksella kävijöitä ja päädyimme tällaiseen:

KUUKINKATOS
on rakennettu kyläläisten yhteiseen käyttöön


MUUTAMA TOIMINTAOHJE
* Jokainen katokselle tulija on tervetullut
* Tee myöhemmin tuleville tilaa katoksella
* Sytyttäessäsi tulta ei tarvitse avata tuhkaluukkua – tuloilma on ohjattu tulipesään
* Tuo tulille tullessasi omat puut mukanasi
* Sytytetyille tulille mahtuvat saman aikaisesti kaikkien makkarat ja paistettavat ruuat
* Muista huolehtia lähistöllä asuvien asumisrauhasta - mieti, mitä toivoisit oman pihasi reunalle
* Pidä huoli siisteydestä ja viihtyisyydestä, jotta seuraavan tulijan on hyvä tulla (katos puhtaana ja roskat roska-astioihin tai vie pois mukanasi)
* Valvo sytytetty avotuli – hiipuva hiillos ja tuhkat voit jättää

Meiltä puuttuu vielä roskis siitä viereltä, joten se ehkä helpottaa omien jälkien korjaamisen vaivaa. Äskeisen katoksella käyntini jälkeen tulin siihen tulokseen, että täytyy lisätä vielä yksi hieman piikikkäämpi - tosin tuskin sekään puree niihin, joita eivät ole riittävästi oppinet elämään yhdessä muiden kanssa

ÄITISI EI EHKÄ KÄY TÄÄLLÄ, JOTEN KORJAA OMAT JÄLKESI!
(Työpaikoilla olen nähnyt tästä samasta hieman toisen version: Äitisi ei ole täällä töissä, joten tiskaa omat astiasi. )
 
Nyt on aika siirtyä kokoamaan hankkeen rahoittajalle hakemusta rahoituksen saamiselle - on tehtävä yhteenvetoja ja etsittävä lippuja ja lappuja sekä summattava euroja. Siinä voi tulla vielä hiki - eikä se ole mulle niin antoisaa kuin esim tuo katolla  yhdessä kiipeily. 
 
Katos muutti maisemaa: 
 
 
Kolilla on huimat näkymät, joita kutsutaan kansallismaisemaksi. Liitän vielä kuvan, joka on otettu tänään itsenäisyyspäivänä Raikulikalliolta - tässä on ehkä kuukanniemeläismaisema :) 
 
 
 

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

MAKKARAT JO PAISTUVAT

Totta se on - kuten kuvakin todistaa :) Tässä vaiheessa kuvaa makkarata ovat kyllä vielä aika kalpeita.  Ja oli muuten hyvää, vaikka paleli tuulen takia niin vietävästi - hyvä ettei makkara pudonnut käsistä, kun kylmä värisytti!
Makkaranpaistoa viritellessä kävi Martti Värtö katsastamassa katoksemme ja suunnittelimme, miten ne pleksit sitten laitetaankaan.
Tässä on mietitty, kuinka toimitaan polttopuiden kanssa ja päädyttiin nyt tässä vaiheessa, että kukin tulille matkansa suuntaava tuo tullessaan omat puunsa. Jos tulet jo palavat, siihen saa tietty omat makkaransa laittaa, vaikka puut on joku toinen tuonut ja sytyttänyt. Pukukoppien alla olevat, rakentamisesta jääneet vanhempainyhdistyksen polttopuut säästetään vielä erilaisiin tapahtumiin.
Nuorille ehdotan, että jokainen toisi muutaman klapin aina tullessaan mukanaan kotoa omasta puuvarastosta - joukolla yhdessä istuessa niistä riittää sitten illan ajaksi. Toivon, että tämä on ok nuorten vanhemmillekin. Hyvä jos löytyy jokin parempi idea.  

perjantai 30. marraskuuta 2012

KUUKINKATOS VALMIINA :) ... melkein

Olo on ollut katoksen valmistumista odotellessa vähän kuin lapsella joulua alla - mitä lähempänä joulu on, sitä enemmän sitä odottaa ja sitä pidemmältä tuo odotusaika tuntuu! Mutta nyt näyttää hyvältä! Alaoutisen Ari muurasi tulisijan ja siinä vaiheessa jo tuletkin ehtivät palaa, liekki oli tosin vähän liian suuri. Sitten vähän laiteltiin estettä ja jarrua, kun rautaosat vielä kuitenkin puuttuivat. Tänään, talvipuhurin puistellessa voimalla puita ja kiekkokaukalon reunapenkkejä (yksi oli mennyt nurin!) tulisija sitten valmistui.  Nuo odotetut rautaosat valmistuivat Artun Pajalta tällä viikolla ja ne on tänään asennettu paikoilleen. Minun silmääni ainakin lopputulos miellyttää!
Olemme raivanneet katoksen ympäristöä ja Kuiton Simo kävi tasaamassa maa-ainesta, jotta sisäänpääsy on vaivatonta. Seuraavaksi meillä on pohdittavana pleksit ikkunoihin - saa nähdä, millaiseen ratkaisuun päädymmekään. Ensin täytyy tietysti tarkistaa tilitilanne, onko meillä vielä varaa :)

Erittäin näkyvä katokseenkin liittyvä aherruksemme tulos jaettiin marraskuulla Lemillä joka talouteen:  Kuukanniemi -julkaisu on saanut paljon hyvää palautetta. Sitäkin teimme porukalla, oli monta tosi mukavaa hetkeä yhdessä!

Vielä on työtäkin jäljellä, ennen kuin pääsee sanomaan, että se on siinä. On nimittäin hoidettava jonkinlainenkin byrokratia, jotta yhdistys saa hankerahoituksen eurot tilille ja sitten maksettua kunnalle laina, joka meille myönnettiin rakentamisen ajaksi.

Joulutapahtumassa 4.12. polttelemme tulia katoksella ja varmaankin vähän ylpeinä esittelemme yhteistyön tulosta. Pitää vain toivoa, että tälläinen puhurikeli ei silloin ole - nuo pleksit eivät nimittäin vielä varmaankaan ole paikoillaan.

torstai 15. marraskuuta 2012

Valmistuu, valmistuu....


Eilen illalla nämä tulisijan tekotarvikkeet ovat sitten järjestäytyneet uudelleen. Alaoutisen Ari & Co olivat talkootöissä. Kiitos! Valitettavasti kuvaa tuosta tehdystä tulisijasta ei vielä ole - oli niin kiire bussipysäkille aamulla, ettei voinut yhtään pysähdellä - mutta tulisijaa voi käydä katsomassa paikan päällä.

Tulta ei vielä saa laittaa, kuivuminen vie useamman päivän. Mutta näillä näkymin noin viikon kuluttua.

Projektimme alkaa siis valmistua!

perjantai 26. lokakuuta 2012

LUNTA SATAA

Tänään syksyn ensimmäisessä lumisateessa on sopiva aika vaihtaa talvirenkaan - monella pihalla illansuussa näkyikin ihmisiä tässä puuhassa. Kävin koirien kanssa iltalenkillä ihailemassa katoksen uusia penkkejä, sillä Huttusen Antti teki ne tänään. Ne näyttää tosi hyvältä!

Ja ilokseni katokselle ja penkeille löytyi heti käyttäjiä - nuoret löysivät tien katokselle :)

Uskon - ja myös kovasti toivon - että kylämme nuoret pitävät katoksesta hyvää huolta. Onhan se meidän kaikkien oma, nuortenkin ja heillä on halua hoitaa homma hyvin - näin mulle on kerrottu. Tiedän kyllä, että tunnetusti joukossa tyhmyys tiivistyy, mutta kyllä se viisauskin löytyy joukosta helpommin.

Ehkä meidän täytyy vielä laittaa suojapleksit ikkuna-aukkoihin talveksi, jottei tuuli ja lumi noin kovasti puhaltele läpi. Ari suunnitteli tekevänsä tulisijan lähipäivinä - toivottavasti kylmä sää ei tee mutkia matkaan.
Lumen myötä tuli vähän valoa lisää kylälle - se on mukavaa. Tosin täytyy nyt toivoa vielä lämmintä säätä, jotta saamme siirrettyä lopun kivituhkan vähän sivummalle. Ei siis vielä laiteta kottikärryjä ja lapioita talviteloille, vaikka lunta tulikin.



keskiviikko 17. lokakuuta 2012

SYKSY ETENEE, PÄIVÄT LYHENEVÄT

Joka aamu on hämärää pidempään ja joka ilta pimenee yhä aiemmin. Vuoden pimein aika on edessä - ja on kiva ajatella, että kohta voimme sytyttää KuukinKatokselle tulet ja luoda siten lämpöä ja valoa. Mutta ei ihan vielä....
Martti & Co nostivat huuvan ja piipun paikalleen, hyvältä näyttää. Lattia on nyt laatoitettu (kiitos Jari, Ilpo ja Tarmo) - vauhti oli kyllä ripeää! Lattialaattojen päälle Ari sitten aloittaa kohta tulisijan teon. 


Huttusen Antti on ilahduttavasti lupautunut tekemään katokselle penkit - on tulilla yhdessä oleskelu nimittäin hieman mukavampaa, kun on puupenkit :) Apuna kyllä ollaan, jos vain meistä on apua - riskinä on nimittäin, että ollaankin edessä haittana, jos meitä on liian monta.

Rahoituksen hankkimiseksi olemme vanhempainyhdistyksessä koonneet julkaisua jaettavaksi Lemin alueelle - kiitos jo tässä vaiheessa yhdistyksille ja yrityksille tuesta. Julkaisu tulee jakoon 17.11. - Tuulalle kiitos kokoamistyöstä.

Alkuperäinen aikataulu on katoksen osalta pitänyt yllättävän hyvin paikkansa - marraskuulle tämä valmistuminen oli alunperin suunniteltukin. Ja aika vauhdilla tämä yhteinen olotila on oikeastaan tullut, vaikka välillä olisi malttamattomana toivonut lisävauhtiakin - eihän siitä tammikuisesta päätöksestä ja hakemuksen teosta ole kuin 9 kuukautta. Sopiva odotusaika :)

maanantai 8. lokakuuta 2012

MAATA SIIRTYI LOKAKUISENA LAUANTAINA

Viikonlopun talkoissa saimme tehtyä lattialle pohjan - taas yhdessä tekeminen oli tosi mukavaa. Vaikka lokakuussa on satanut harva se päivä, me saimme nauttia kuulaasta syysilmasta ja auringosta.
Jälleen tuntui lihaksissa ja nivelissä - kattotalkoisiin verrattuna vähän eri kohdat kehosta olivat nyt koetuksella. Aloitimme aamun telineiden purkamisella, sitten kärräsimme mursketta+hiekkaa ja päälle vielä kivituhkaa. 


Oli mukava, kun sai purkaa telineet ympäriltä pois ja katos paljastui paremmin näkyville. Vaikka olenkin ehkä jäävi sanomaan, niin sanon kuitenkin: minusta se on hyvännäköinen. Tosin paljon helpommalla olisimme päässeet, jos olisimme tehneet vähemmän hyvännäköisen :)



Huomenna tiistaina lattialaatat tuodaan katokselle ja kylältä miehet lupasivat asentaa ne iltatalkoina. Tosi kiva, kun löytyi jälleen tekijöitä! Jos siis iltakävelyllä näkyy valoa katoksella, se on työvalo - ei vielä nuotio.

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

LOKAKUUSSA LOPPUSUORA HÄÄMÖTTÄÄ...

Seinät pystyssä, katto valmis, tulisija teon alla - hyvältä vaikuttaa!

Vielä riittää tekemistä - lauantaina 6.10. klo 9 tarvitaan talkoolaisia kärräämään maata pohjalle - sitten päästään tekemään lattia valmiiksi. Nyt ei sadekaan haittaa, mikä helpottaa! Aiemmin kun pitänyt sovitella tekemisiä koko ajan ilmojen haltijan rajoissa. Nyt voi laittaa vain sadevaatteet ylle ja menoksi.
Sitten tulisija, huuva, piippu, istuinpenkit - ja sitten alkaa näyttää jo valmiimmalta. Saamme näillä näkymin KuukinKatoksen valmiiksi paljon ennen kylän uutta Sale -myymälää, joka sekin näyttää tulevan valmiimmaksi päivä päivältä. Tänään siellä nostettiin polttoainepisteen katos yläilmoihin - se näytti mielenkiintoiselta. Oli muuten enemmän konevoimaa kuin meidän katon nostossa - se kone nosti nimittäin katon ylös ja vielä miehenkin sen päällä. Meillä se oli lihasvoima, joka nosti katon yläilmoihin, pala kerrallaan. 

lauantai 29. syyskuuta 2012

KIITOS!

Takana on pitkä talkoopäivä katolla - kiitos kaikille mukana olleille! Monella olisi ollut kotonakin tekemistä poutasäällä, mutta sinne jäivät omat hommat ja nurmet kasvavat edelleen pitkinä. Ja kiitos perheille, jotka kestävät kotoa poissaolevat rakentajat - ja anteeksi tytöt, että ratsastus joutui odottamaan.
Onneksemme suunnitellulle viikonlopun talkoopäivälle sattui yksi syksyn harvinaisista poutapäivistä. Päivä oli pitkä - aloitimme yhdeksältä. Ensin oli vuorossa räystäpeltien kiinnitys, sitten saimme naputeltua palahuopaa kolmelle lappeelle. Joitakin useammin toistuneita lauseita tältä päivältä:
- Kestäähän tää varmasti?
- Ei kyllä tehdä liian priimaa!
- Au!!!! Au!!
- Se on riittävän hyvä!
- Pidäthän varmasti kiinni?
- Bitumia tänne! Nauloja tänne!
- Kyllä se kestää - rohkeasti vaan!
- Kyllä vakuutukset on voimassa!
- Pitäisikö tähän laittaa vielä lisää solmuja?
Osan lauseista joudun kyllä sensuroimaan :)

Talkoisiin löytyi monenlaista yllättävääkin apua ja iloa: naapurista lähtevä vieras kuskasi autollaan pitkät tikkaat kentälle, toinen naapuri lainasi pitkää ja kestävää köyttä meidän henkemme turvaksi ja ohikulkija palasi muikkujen kera - kiitos kaikille! 

Ja homma eteni vaihe vaiheelta:


 Kun lopetimme työt, oli jo tullut hämärää. Vaikka lamput syttyivätkin kentälle, päätimme lähteä kotiin ja jättää sen neljännen lappeen odottamaan. Huomenna sataa - jos ennusteisiin on uskomista - joten jää nähtäväksi, milloin jatkamme.
Syyskuu on lopuillaan - muuttolinnut lentävät taivaalla, ruska hehkuu ja illat pimenevät.  Nautitaan syksystä!
  Ps. Ai että mihin se "au"liittyi? no peukaloon...




perjantai 28. syyskuuta 2012

Hämäräperäistä ja ennalta-arvaamatonta

Hämäräperäiseltä tämä homma välillä näyttää:

Päivä kääntyi iltaan ja pilvet alkoivat kerääntyä taivaalle tälle syksylle harvinaisen poutapäivän jälkeen - siksi oli aiheellista suojata katoksen kattoa. Palahuopaa päästäisiin seuraavaksi kiinnittämään nopeammin, jos pressun alta saisi kaivettua kuivan aluskatteen työstettäväksi.
Mutta ennalta-arvaamatonta tämä homma on. Edellisen viikonlopun talkoot peruuntuivat, kun oli vuorossa 50 vuoden aikana täällä mitattu sateisin syyskuun päivä - meniköhän se näin - vettä tuli ainakin koko ajan ja reilusti!. Ei siis kattohommia. Eikä sitä voinut arvata ennalta, että tuuli nykäisee kuvassa hämärästi näkyvän pressun nurkan rikki, kun huolella hämärässä tehty kiinnitys kuitenkin piti pintansa. Yritys hyvä kymmenen :) Eikös se olekin joku sanonta, että hämärähommat eivät lyö leiville?

Tulevana lauantaina, 29.9. on tarkoitus yrittää jälleen talkoita - ja sitten voi vain yrittää arvailla, mikä keli onkaan. Sateella ei kiipeillä katolle. Poutakelillä osa meistä kiipeää katolle - ja toivottavasti tullaan sitten hallitusti alaspäin, eikä ennalta-arvaamattomasti. 

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Sataa, sataa ropisee....

Tälle sunnuntaipäivälle olimme suunnitelleet kattotalkoita - aikomuksena kiinnittää palahuopaa - mutta vetää sataa ja sataa ja sataa. Viime sunnuntaina pääsimme katolle kiinnittämään lautoja hienossa aurinkoisessa syyssäässä, nyt säiden haltija lahjoitti meille toisenlaisen syysilman. Aikaa on siis itsekullakin tehdä jotakin muuta.

Katoksemme eteni tässä välilläkin - alkuviikosta katolle laitettiin aluskate, joka muutti ulkonäköä melko paljon. Nyt odottelemme, milloin pääsemme jatkamaan - eihän se voi aina sataa, eihän?



sunnuntai 16. syyskuuta 2012

HIENO SYYSPÄIVÄ KATOLLA

Tänään 16.9. oli todella hieno syyspäivä - ja oli mukava viettää sitä kivassa seurassa, katolla kiipeillen.
KuukinKatos on edennyt hyvää vauhtia, eilinen vesisade oli kyllä pieni hidaste, kun emme päässeetkään hommiin. Tänään sitten otimme vahingon takaisin ja teimme pitkän päivän.

Jos olisimme suunnitelmissamme päätyneet harjakattoon, tämä vaihe olisi paljon, paljon, paljon, paljon yksinkertaisempi ja nopeampi. Niin ei nyt sitten kuitenkaan ole ja siksi mennään ns. pidemmän kaavan kautta. Tuleepahan komeampi! Kuluneen viikon aikana on pienempi joukko useana päivänä tehnyt kattoristikoita ja tänään sitten saimme tehtyä katolle laudoituksen, aluskatteen kiinnityksenkin saimme jo vähän alulle. Saara kiipeili ketterästi siellä sun täällä, pienissä rakosissa ja korkealla, taitavasti tasapainoillen. Saaraa katsellessa piti välillä oikein pidätellä henkeä - ja samalla pidellä tiukemmin kiinni parruista. Kaikille riitti tekemistä - ja ahkeruudellamme taisimme yllättää hieman Marttiakin :)

Kuvat kertovat jälleen enemmän, missä mennään: 

11.9.
14.9.

Tänään sunnuntaina 16.9.:

Päivä oli pitkä. Aurinko paistoi meille kirkkaalta taivaalta. Kun laudoituksemme valmistui yhä ylemmäksi, aurinko laski yhä alemmas.

lauantai 8. syyskuuta 2012

KuukinKatos nousee :)

Syyskuun ensimmäisen viikon aikana KuukinKatos on muuttanut muotoaan useasti, kun talkoolaiset ovat ahertaneet monena päivänä.

Keskiviikkona 5.9. hirsikehikko oli pystyssä




 
 
Perjantaina 7.9. oli näkyvillä tulevan katon kaltevuutta, sisällä on aika valoisaa eikä suojaa vielä löydy syyssateilta.
 

 
 
 
Onneksemme talkoolaisiksi on löytynyt mm Kuukanniemen petankinpelaajia, joista monet ovat eläkeiässä. Suuret kiitokset heille! Vanhempainyhdistyksestä Eero ja Veikko ovat hienosti sovitelleet omia menojaan, kun monelle muulle lapsiperheiden arjesta lähtö talkoisiin ei onnistu. Ilman pj Tuulin nopeutta, venymistä, joustoa ja monien asioiden samanaikaista hallintakykyä käytännön rakentaminen näin hankkeena olisi kyllä tosi, tosi takkuista!! Vanhempainyhdistyksen hallituksessa suunnittelemme tiiviisti porukalla hankkeen etenemistä - miten käytännön rakentaminen ja rahoitus järjestyy. Aiomme saada hankejulkaisun kohta jakeluun lemiläisille. Martti huolehtii tällä hetkellä  talkoiden pyörittämisestä käytännössä.
 
Yhteistyöllä KuukinKatos siis nousee - tekijöiden aikatauluja sovitellen sekä luontoa kuunnellen. Valon ja sateen määrä asettaa nyt omat reunaehtonsa rakentamisellekin.
 
 
 

maanantai 3. syyskuuta 2012

KuukinKatos alkaa näkyä kylällä

Syyskuun ensimmäisenä päiväna, lauantaina, hirsikehikko siirrettiin kylälle ja sunnuntaina hirsikehikon muoto alkoi jo näkyä ohikulkijoille ensimmäisten hirsikerrosten myötä.


Loput hirret odottavat vieressä syyssateilta suojattuna omaa vuoroaan.

Tästä on hyvä jatkaa :)

perjantai 17. elokuuta 2012

Odottelusta todeksi- mielikuvista näkyväksi

Menimme tänään Tuulin kanssa katsomaan hirsikehikkoa, joka oli nyt valmistunut ikkuna-aukkojen yläreunaan saakka.

Se oli aika jännittävääkin nähdä, miltä valmistuva KuukinKatos näyttää. Suunnittelu, puhe ja kuvittelu alkaa tulla todeksi. Reijo oli talkootyönä käsitellyt hirret - kostean kesän aiheuttamasta uhkaavasta sinistymisestä ei näkynyt paljoa merkkejä. Taitava hirren käsittelijä osaa työnsä. Yhdessä siinä mietimme ja sovimme, miten toimitaan jatkossa - miten tehdään kehikon viimeistelyt ja miten kannattaa hoitaa siirto ja pystytys. Ehdimme tuumailla myös, miten tuleville penkeille päiväkotilapset mahtuvat istumaan, miten ikkuna-aukoista voisi tarjoilla kuumat mehut ja miten tulen äärelle saada penkit siten, ettei niitä joku ajattelemattomuuttaan pysty heittämään tulen ruuaksi. 

Kotimatkalla - perinaiselliseen tapaan - ehdimme pohtia monet asiat elämän koko kaarelta. Yhteinen
pohdinta on ihmiselle hyväksi :)
Kuukanniemeen ajaessani ohitin sitten Salen rakennustyömaan. Tiedän meistä kyläläisistä hyvin monen odottavan kaupan aukeamista kuin kuuta nousevaa. Olen miettenyt monta kertaa, miten paljon elämä on helpompaa ja yksinkertaisempaa, kun kauppa löytyy omalta kylältä. Kyllä tämä kaupan työmaa on hieman isompi kuin meidän katoksemme...
 Ennen kotipihaa kaarsin vielä katoksen paikan kautta - tältä se näytti. laskevan ilta-auringon valossa: 
Tästä on taas hyvä jatkaa eteenpäin. Seuraavana on vuorossa tulisijan pohjan valu, hirsikehikon haku ja pystytys - sitten päästään katon ja lattian tekoon. Sitten voisi jo alkaa harkita puukon etsinnän suunnittelua, jotta voisi vuolla makkaratikkuja. 

perjantai 10. elokuuta 2012

ELOKUUSSAKIN SATAA - vettä ja koivunsiemeniä

Keskiviikkona 8.8. meitä kokoontui jälleen joukko vanhempainyhdistyksen väkeä KuukinKatokselle talkoisiin. Suunnitelmissa oli poistaa valumuotit ja tasoittaa pohjat sekä laittaa eristelevyt, jotta seuraavaksi voi levittää täytemaata. Simo oli jo tuonut kasan hiekkaa viereen valmiiksi. Siispä hommiin!




Sadepilvet pyörivät taivaalla ja lähettivät välillä pisaroitakin niskaamme, mutta onneksi sade ei yltynyt vaan säilyimme kuivina. Viime päivinä on kyllä lennellyt ilmassa koivunsiemeniä niin paljon, etten muista milloin olisi tällaista ollut. Eteisessäkin on uusi kuviointi lattiassa, kun siemenet kantautuvat jatkuvasti sisälle.

Nämä talkoot järjestettiin parin päivän pikavauhdilla - minun mielestäni onnistuimme todella hienosti! Lemillä koulut alkoivat 9.8., talkoita seuraavana päivänä, joten talkoisiin lähteminen vaati monelta pientä sovittelua muiden kiireiden kanssa. Vieraatkin saivat jollakulla odottaa hieman, kun isäntäväkeä oli talkoissa. Kun pääsemme syksymmällä varsinaisen rakentamisen vauhtiin, nostamaan kehikkoa ja rakentamaan kattoa, aikataulu tulee tietoon jo aiemmin. Muutenkin tiivistämme yhdistyksessä rakentamisen suunnittelua ja yhteistä palaverointia. Siitä tulee kyllä tiettyjä haasteita, sillä syksyn tullen alkavat myös koulut, harrastukset, säännölliset työaikataulut - lapsiperheille tuttu, arkinen rytmi, jossa ei aina ehdi tehdä kaikkea mitä haluaisi. Vuorokaudessa olisi monella käyttöä sillä lisätunnilla.

Talkoissamme oli mukana ihastuttamassa yksi uutuus - Inkku. Hän osallistui hommiin siirtelemällä kiviä kuonollaan ja kantamalla puutavaraa, tärkeää keppiä. Lisäksi hän toimi aputyönjohtajana haukkumalla tarvittaessa meitä talkoolaisia :)
 Pieni tuumaustauko on vuorossa lopussa, kun tavarat alkavat olla kasassa - sovimme yhteistuumin, että tässä vaiheessa kädetkin saavat olla jo taskussa - muutenhan se ei ole työnteossa oikein soveliasta ja voi herättää pahennusta ahkerissa kanssakulkijoissa.

Katoksen työmaa jää jälleen odottamaan seuraavaa vaihetta, kun talkoolaiset lähtevät illan hämärässä kohti kotia. Seuraavaksi nostamme hiekalla pohjan korkeutta ja sitten pääsemme valamaan tulisijan pohjaa. Alaoutisen Ari on lupautunut tekemään tulisijan - meidän muiden ei tarvitse miettiä, miten homma tehdään, kun saamme ammattilaisen ja alan osaajan tekijäksi. Tuhannet kiitokset jo ennalta Arille!

Mutta kuten huomaatte kuvasta, ei makkaran ostamisella ole vielä kiire. Kun hyvässä rakennusvauhdissa oleva Salen myymälä valmistuu loppusyksyllä Mikkelin tien viereen, on helppo käydä ostamassa paistomakkarat kyläkaupalta. Vieraatkin voi vaikka tuoda istumaan nuotiolle keskelle kylää - ei hassumpaa.