SE ON SIINÄ!

KuukinKatos on nyt valmis - tiistaina Värrön Martti kävi asentamassa pleksit paikoilleen, jotta tuulisellakin ilmassa voi istua tulilla. Pleksit muuttivat myös katoksen ilmettä.

Mietimme miten ohjeistaa katoksella kävijöitä ja päädyimme tällaiseen:

KUUKINKATOS

on rakennettu kyläläisten yhteiseen käyttöön

MUUTAMA TOIMINTAOHJE

* Jokainen katokselle tulija on tervetullut

* Tee myöhemmin tuleville tilaa katoksella

* Sytyttäessäsi tulta ei tarvitse avata tuhkaluukkua – tuloilma on ohjattu tulipesään

* Tuo tulille tullessasi omat puut mukanasi

* Sytytetyille tulille mahtuvat saman aikaisesti kaikkien makkarat ja paistettavat ruuat

* Muista huolehtia lähistöllä asuvien asumisrauhasta - mieti, mitä toivoisit oman pihasi reunalle

* Pidä huoli siisteydestä ja viihtyisyydestä, jotta seuraavan tulijan on hyvä tulla (katos puhtaana ja roskat roska-astioihin tai vie pois mukanasi)

* Valvo sytytetty avotuli – hiipuva hiillos ja tuhkat voit jättää

Meiltä puuttuu vielä roskis siitä viereltä, joten se ehkä helpottaa omien jälkien korjaamisen vaivaa. Äskeisen katoksella käyntini jälkeen tulin siihen tulokseen, että täytyy lisätä vielä yksi hieman piikikkäämpi - tosin tuskin sekään puree niihin, joita eivät ole riittävästi oppinet elämään yhdessä muiden kanssa: 

ÄITISI EI EHKÄ KÄY TÄÄLLÄ, JOTEN KORJAA OMAT JÄLKESI!

(Työpaikoilla olen nähnyt tästä samasta hieman toisen version: Äitisi ei ole täällä töissä, joten tiskaa omat astiasi. )

 

Nyt on aika siirtyä kokoamaan hankkeen rahoittajalle hakemusta rahoituksen saamiselle - on tehtävä yhteenvetoja ja etsittävä lippuja ja lappuja sekä summattava euroja. Siinä voi tulla vielä hiki - eikä se ole mulle niin antoisaa kuin esim tuo katolla  yhdessä kiipeily. 

 

Katos muutti maisemaa: 

 

 

Kolilla on huimat näkymät, joita kutsutaan kansallismaisemaksi. Liitän vielä kuvan, joka on otettu tänään itsenäisyyspäivänä Raikulikalliolta - tässä on ehkä kuukanniemeläismaisema :) 

 

 

 

MAKKARAT JO PAISTUVAT

Totta se on - kuten kuvakin todistaa :) Tässä vaiheessa kuvaa makkarata ovat kyllä vielä aika kalpeita.  Ja oli muuten hyvää, vaikka paleli tuulen takia niin vietävästi - hyvä ettei makkara pudonnut käsistä, kun kylmä värisytti!
Makkaranpaistoa viritellessä kävi Martti Värtö katsastamassa katoksemme ja suunnittelimme, miten ne pleksit sitten laitetaankaan.
Tässä on mietitty, kuinka toimitaan polttopuiden kanssa ja päädyttiin nyt tässä vaiheessa, että kukin tulille matkansa suuntaava tuo tullessaan omat puunsa. Jos tulet jo palavat, siihen saa tietty omat makkaransa laittaa, vaikka puut on joku toinen tuonut ja sytyttänyt. Pukukoppien alla olevat, rakentamisesta jääneet vanhempainyhdistyksen polttopuut säästetään vielä erilaisiin tapahtumiin.

Nuorille ehdotan, että jokainen toisi muutaman klapin aina tullessaan mukanaan kotoa omasta puuvarastosta - joukolla yhdessä istuessa niistä riittää sitten illan ajaksi. Toivon, että tämä on ok nuorten vanhemmillekin. Hyvä jos löytyy jokin parempi idea.  

KUUKINKATOS VALMIINA :) ... melkein

Olo on ollut katoksen valmistumista odotellessa vähän kuin lapsella joulua alla - mitä lähempänä joulu on, sitä enemmän sitä odottaa ja sitä pidemmältä tuo odotusaika tuntuu! Mutta nyt näyttää hyvältä! Alaoutisen Ari muurasi tulisijan ja siinä vaiheessa jo tuletkin ehtivät palaa, liekki oli tosin vähän liian suuri. Sitten vähän laiteltiin estettä ja jarrua, kun rautaosat vielä kuitenkin puuttuivat. Tänään, talvipuhurin puistellessa voimalla puita ja kiekkokaukalon reunapenkkejä (yksi oli mennyt nurin!) tulisija sitten valmistui.  Nuo odotetut rautaosat valmistuivat Artun Pajalta tällä viikolla ja ne on tänään asennettu paikoilleen. Minun silmääni ainakin lopputulos miellyttää!

Olemme raivanneet katoksen ympäristöä ja Kuiton Simo kävi tasaamassa maa-ainesta, jotta sisäänpääsy on vaivatonta. Seuraavaksi meillä on pohdittavana pleksit ikkunoihin - saa nähdä, millaiseen ratkaisuun päädymmekään. Ensin täytyy tietysti tarkistaa tilitilanne, onko meillä vielä varaa :)

Erittäin näkyvä katokseenkin liittyvä aherruksemme tulos jaettiin marraskuulla Lemillä joka talouteen:  Kuukanniemi -julkaisu on saanut paljon hyvää palautetta. Sitäkin teimme porukalla, oli monta tosi mukavaa hetkeä yhdessä!

Vielä on työtäkin jäljellä, ennen kuin pääsee sanomaan, että se on siinä. On nimittäin hoidettava jonkinlainenkin byrokratia, jotta yhdistys saa hankerahoituksen eurot tilille ja sitten maksettua kunnalle laina, joka meille myönnettiin rakentamisen ajaksi.

Joulutapahtumassa 4.12. polttelemme tulia katoksella ja varmaankin vähän ylpeinä esittelemme yhteistyön tulosta. Pitää vain toivoa, että tälläinen puhurikeli ei silloin ole - nuo pleksit eivät nimittäin vielä varmaankaan ole paikoillaan.

Valmistuu, valmistuu....

Eilen illalla nämä tulisijan tekotarvikkeet ovat sitten järjestäytyneet uudelleen. Alaoutisen Ari & Co olivat talkootöissä. Kiitos! Valitettavasti kuvaa tuosta tehdystä tulisijasta ei vielä ole - oli niin kiire bussipysäkille aamulla, ettei voinut yhtään pysähdellä - mutta tulisijaa voi käydä katsomassa paikan päällä.

Tulta ei vielä saa laittaa, kuivuminen vie useamman päivän. Mutta näillä näkymin noin viikon kuluttua.

Projektimme alkaa siis valmistua!

LUNTA SATAA

Tänään syksyn ensimmäisessä lumisateessa on sopiva aika vaihtaa talvirenkaan - monella pihalla illansuussa näkyikin ihmisiä tässä puuhassa. Kävin koirien kanssa iltalenkillä ihailemassa katoksen uusia penkkejä, sillä Huttusen Antti teki ne tänään. Ne näyttää tosi hyvältä!

Ja ilokseni katokselle ja penkeille löytyi heti käyttäjiä - nuoret löysivät tien katokselle :)

Uskon - ja myös kovasti toivon - että kylämme nuoret pitävät katoksesta hyvää huolta. Onhan se meidän kaikkien oma, nuortenkin ja heillä on halua hoitaa homma hyvin - näin mulle on kerrottu. Tiedän kyllä, että tunnetusti joukossa tyhmyys tiivistyy, mutta kyllä se viisauskin löytyy joukosta helpommin.

Ehkä meidän täytyy vielä laittaa suojapleksit ikkuna-aukkoihin talveksi, jottei tuuli ja lumi noin kovasti puhaltele läpi. Ari suunnitteli tekevänsä tulisijan lähipäivinä - toivottavasti kylmä sää ei tee mutkia matkaan.
Lumen myötä tuli vähän valoa lisää kylälle - se on mukavaa. Tosin täytyy nyt toivoa vielä lämmintä säätä, jotta saamme siirrettyä lopun kivituhkan vähän sivummalle. Ei siis vielä laiteta kottikärryjä ja lapioita talviteloille, vaikka lunta tulikin.

SYKSY ETENEE, PÄIVÄT LYHENEVÄT

Joka aamu on hämärää pidempään ja joka ilta pimenee yhä aiemmin. Vuoden pimein aika on edessä - ja on kiva ajatella, että kohta voimme sytyttää KuukinKatokselle tulet ja luoda siten lämpöä ja valoa. Mutta ei ihan vielä....
Martti & Co nostivat huuvan ja piipun paikalleen, hyvältä näyttää. Lattia on nyt laatoitettu (kiitos Jari, Ilpo ja Tarmo) - vauhti oli kyllä ripeää! Lattialaattojen päälle Ari sitten aloittaa kohta tulisijan teon. 

Huttusen Antti on ilahduttavasti lupautunut tekemään katokselle penkit - on tulilla yhdessä oleskelu nimittäin hieman mukavampaa, kun on puupenkit :) Apuna kyllä ollaan, jos vain meistä on apua - riskinä on nimittäin, että ollaankin edessä haittana, jos meitä on liian monta.

Rahoituksen hankkimiseksi olemme vanhempainyhdistyksessä koonneet julkaisua jaettavaksi Lemin alueelle - kiitos jo tässä vaiheessa yhdistyksille ja yrityksille tuesta. Julkaisu tulee jakoon 17.11. - Tuulalle kiitos kokoamistyöstä.

Alkuperäinen aikataulu on katoksen osalta pitänyt yllättävän hyvin paikkansa - marraskuulle tämä valmistuminen oli alunperin suunniteltukin. Ja aika vauhdilla tämä yhteinen olotila on oikeastaan tullut, vaikka välillä olisi malttamattomana toivonut lisävauhtiakin - eihän siitä tammikuisesta päätöksestä ja hakemuksen teosta ole kuin 9 kuukautta. Sopiva odotusaika :)

MAATA SIIRTYI LOKAKUISENA LAUANTAINA

Viikonlopun talkoissa saimme tehtyä lattialle pohjan - taas yhdessä tekeminen oli tosi mukavaa. Vaikka lokakuussa on satanut harva se päivä, me saimme nauttia kuulaasta syysilmasta ja auringosta.
Jälleen tuntui lihaksissa ja nivelissä - kattotalkoisiin verrattuna vähän eri kohdat kehosta olivat nyt koetuksella. Aloitimme aamun telineiden purkamisella, sitten kärräsimme mursketta+hiekkaa ja päälle vielä kivituhkaa. 

Oli mukava, kun sai purkaa telineet ympäriltä pois ja katos paljastui paremmin näkyville. Vaikka olenkin ehkä jäävi sanomaan, niin sanon kuitenkin: minusta se on hyvännäköinen. Tosin paljon helpommalla olisimme päässeet, jos olisimme tehneet vähemmän hyvännäköisen :)

Huomenna tiistaina lattialaatat tuodaan katokselle ja kylältä miehet lupasivat asentaa ne iltatalkoina. Tosi kiva, kun löytyi jälleen tekijöitä! Jos siis iltakävelyllä näkyy valoa katoksella, se on työvalo - ei vielä nuotio.